Vasemmisto-opiskelijat ry:n säännöt
Nämä säännöt on hyväksytty Vasemmisto-opiskelijat ry:n laillisessa ja päätösvaltaisessa yhdistyksen kokouksessa Helsingissä 12.11.2022.
1 § NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE JA KIELI
Yhdistyksen nimi on Vasemmisto-opiskelijat ry, ruotsiksi Vänsterstuderandena rf, saameksi Gurutbeale Studeanttat rs ja englanniksi Left Students of Finland. Yhdistyksen nimen virallinen lyhenne on Vasop. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue on koko maa. Yhdistyksen kieli on suomi.
2 § TARKOITUS
Vasemmisto-opiskelijat ry on vasemmistolaisten opiskelijoiden liitto, joka kokoaa opiskelijoita vaikuttamaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään, yhteiskuntaan ja koko maailmaan.
Liiton aatteellisina lähtökohtina ovat sosialistiset, humanistiset, feministiset, antirasistiset, demokraattiset ja ekologiset arvot. Liitto pyrkii edistämään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja maailmanrauhaa sekä rakentamaan demokraattista ja luonnon kestokyvyn huomioon ottavaa yhteiskuntaa, joka perustuu kaiken elämän kunnioittamiseen.
3 § TOIMINTA
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tuo yhteen vasemmistolaiset arvot jakavat opiskelijat. Liitto osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan, harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa sekä järjestää esimerkiksi koulutuksia, kokouksia ja keskustelutilaisuuksia.
Toimintansa tukemiseksi liitto voi asianmukaiset luvat saatuaan omistaa sekä hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta ja arvopapereita, harjoittaa kustannustoimintaa, tuottaa radio- ja televisio-ohjelmia, harjoittaa majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoimintaa, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Lisäksi liitto voi harjoittaa muuta liiketoimintaa, joka palvelee liiton tarkoitusta ja jonka tavoitteena on turvata toiminnan rahoitus.
4 § JÄSENET
Liiton henkilöjäseneksi voi päästä 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen sekä ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka hyväksyy liiton säännöt, tarkoituksen ja toimintaperiaatteet. 30 vuotta täyttäneen henkilöjäsenen on osoitettava olevansa yhä opiskelija.
Niiden osalta, jotka ovat liittyneet jäseniksi ja täyttäneet 30 ennen nykyisten sääntöjen voimaantuloa, jäsenyys säilyy aiemmin voimassa olleiden jäsenehtojen mukaisesti. Liiton yhteisöjäseneksi voi päästä 15 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten ja Suomessa kotipaikan omaavien ulkomaalaisten muodostama rekisteröity yhdistys, joka edustaa vasemmistolaisia opiskelijoita ja hyväksyy liiton säännöt, tarkoituksen ja toimintaperiaatteet. Yhteisöjäsenen muuttaessa sääntöjään muutokset on hyväksytettävä liiton hallituksella. Yhteisöjäsen on velvollinen toimittamaan vuosittain liitolle edellisen vuoden toimintakertomuksensa, tuloslaskelmansa ja taseensa sekä tiedon yhdistyksessä toimeenpanovaltaa käyttävän elimen kokoonpanosta. Yhteisöjäsen on velvollinen toimittamaan jäsenluettelo tietonsa liitolle.
Liiton kannatusjäseneksi voi päästä 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen sekä ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Lisäksi kannatusjäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten tai Suomessa kotipaikan omaavien ulkomaalaisten muodostama rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton säännöt, tarkoituksen ja toimintaperiaatteet.
Liiton hallitus hyväksyy ja erottaa jäsenen.
5 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Liiton jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta liittokokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Liittohallitus voi erottaa jäsenen liitosta, mikäli jäsen:
1. On jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin jäsen on liittoon liittyessään sitoutunut.
2. On menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa.
3. Ei enää täytä laissa taikka liiton säännöissä §4 mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle on varattava tilaisuus näkemyksensä esittämiseen asiassa, ellei erottamisen syynä ole erääntyneen jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
6 § JÄSENMAKSUT
Liiton henkilöjäsen, liiton yhteisöjäsen, liiton yhteisöjäsenen henkilöjäsen ja liiton kannatusjäsen maksaa liitolle vuotuista jäsenmaksua, jonka suuruudesta erikseen jokaiselle jäsenryhmälle päättää liittokokous.
7 § LIITTOKOKOUS
Liiton korkein päättävä elin on liittokokous. Sääntömääräinen liittokokous pidetään vuosittain elo-joulukuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Liittokokous on pidettävä viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallitus kutsuu liittokokouksen koolle liiton jäsenistön sähköpostilistalle lähetettävällä kutsulla neljä viikkoa (28 vuorokautta) ennen liittokokousta. Hallitus määrää liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan.
8 § PÄÄTÖSVALTA LIITTOKOKOUKSESSA
Liittokokouksessa läsnäolo-, puhe-, esitys- ja äänioikeus on jokaisella liiton henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenen henkilöjäsenellä, joilla jokaisella on yksi (1) ääni. Yhteisöjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on myös liiton työntekijöillä ja toimihenkilöillä sekä kannatusjäsenillä tai heidän edustajillaan sekä hallituksen kutsumilla muilla seuraajilla. Liittokokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.
Hallitus voi kokouskutsussa määrätä ajan, johon mennessä liiton henkilöjäsenten, yhteisöjäsenten henkilöjäsenten sekä kokouksen seuraajien on ilmoittauduttava liittokokoukseen, jotta he voivat käyttää äänioikeutta tai puhe- ja läsnäolo-oikeutta liittokokouksessa.
9 § SÄÄNTÖMÄÄRÄISESSÄ LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Sääntömääräisessä liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen yksi (1) tai kaksi (2) puheenjohtajaa, vähintään yksi (1) sihteeri, vähintään kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja vähintään kaksi (2) ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Päätetään kokouksen työjärjestyksestä ja menettelytavoista 5. Asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat
6. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto päättyneeltä tilikaudelta
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8. Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja
9. Valitaan liittohallituksen kaksi (2) varapuheenjohtajaa 10. Valitaan liittohallitukseen vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jäsentä ja 0–5 varajäsentä
11. Valitaan yksi (1) toiminnantarkastaja ja yksi (1) varatoiminnantarkastaja tai kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatoiminnantarkastajat
12. Päätetään liiton jäsenmaksujen suuruuksista
13. Päätetään liiton talousarviosta seuraavalle vuodelle
14. Päätetään liiton toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle 15. Päätetään liittokokouksen koollekutsumistavasta 7 §:n rajoissa 16. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
17. Kokouksen päätös
10 § PÄÄTÖKSENTEKO LIITTOKOKOUKSESSA
Liiton päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty, se esitys, jota yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Liittokokouksessa noudatetaan vakiintunutta kokouskäytäntöä ja kokouksessa erikseen päätettävää menettelytapajärjestystä.
Etäosallistuminen toimielinten kokouksiin on mahdollista, mikäli kokouskutsussa on näin yhdistyslain 24 §:n mukaisesti mainittu.
Liiton puheenjohtajan vaali toimitetaan enemmistövaalina siten, että jos kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä vaalikierroksella saa yli puolia annetuista äänistä, toimitetaan toinen vaalikierros kahden ensimmäisellä vaalikierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Tällä kierroksella enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan.
Liiton kahden varapuheenjohtajan vaali toimitetaan enemmistövaalina siten, että kukin äänestää kahta ehdokasta, joista molemmat saavat yhden äänen. Kaksi eniten ääniä saanutta valitaan.
Hallituksen 5–10 muun jäsenen sekä 0–5 varajäsenen vaali toimitetaan suhteellisena vaalina yhdistyslain 29 § 3 mom. 3 kohdan mukaisesti.
11 § LIITTOHALLITUS
Liittokokousten välillä yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, jota kutsutaan liittohallitukseksi ja jonka kokoonpanosta päättää liittokokous. Liittohallituksen toimikausi on liittokokousta seuraava kalenterivuosi.
Hallitus valitsee liiton pääsihteerin, työvaliokunnan ja muut mahdollisesti tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja hallituksen varapuheenjohtajia kutsutaan myös liiton varapuheenjohtajiksi.
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun siihen katsotaan olevan aihetta tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä on paikalla. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus voi täydentää liiton sääntöjä erillisillä ohjesäännöillä, joilla täydennetään näissä säännöissä määriteltyjä käytäntöjä ja toimintaperiaatteita.
12 § LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittaa pääsihteeri yksin tai liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kaksi varapuheenjohtajaa yhdessä. Hallitus voi myös määrätä liiton työntekijän tai toimihenkilön kirjoittamaan yksin liiton nimen.
13 § TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja liittohallituksen toimintakertomus on jätettävä toiminnantarkastajille vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa ja palautettava tilinpäätös liittohallitukselle vuosittain elokuun loppuun mennessä.
14 § LIITON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAUTUMINEN TAI LAKKAUTTAMINEN
Päätös liiton sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
Päätös liiton purkautumisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokousten välin on oltava vähintään kolme (3) kuukautta. Molemmissa kokous kutsuissa on mainittava purkautumisesta.
Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutetaan liiton varat näiden sääntöjen 2 §:ssä mainitun tarkoituksen edistämiseen liittokokouksen määräämällä tavalla.