Lapin yliopisto on päättänyt lakkauttaa saamelaisopiskelijoiden kiintiöpaikkajärjestelmän yliopistollaan kuulematta saamelaisyhteisöä. Kiintiöpaikoilla saamenkielisillä hakijoilla on ollut mahdollisuus päästä eräisiin tiedekuntiin hieman pienemmällä vähimmäispistemäärällä.
Vasemmisto-opiskelijat vaatii Lapin yliopistoa perumaan päätöksensä lakkauttamisesta ja osallistamaan saamelaisyhteisön osaksi keskustelua kiintiöpaikkajärjestelmän kehittämisestä.
“Päätöksellään Lapin yliopisto toistaa jälleen ongelmallista ilmiötä, jossa saamelaisia koskevat päätökset tehdään heidän puolestaan ja heitä kuulematta. On ensiarvoisen tärkeää, että tämänkaltaisissa kysymyksissä ääni annetaan heille, keitä päätös koskettaa. Tässä tilanteessa olisi tullut kuulla saamelaisyhteisöä ja Saamelaiskäräjiä ennen lopullisen päätöksen tekoa. Lapin yliopiston mukaan paikkojen poistamisesta on keskusteltu jo muutamia vuosia, mutta uutinen päätöksestä tuli saamelaisille yllätyksenä”, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Anna Lemström kuvailee päätöksen taustalla olevia prosesseja.
Yhteiskunnan on taattava aliedustetuille vähemmistöille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen. Suomen valtiolla on velvollisuus tarjota palveluita saamenkielillä. Tämän toteuttaakseen on varmistettava, että esimerkiksi terveydenhuollon, oikeustieteiden ja koulutuksen piirissä valmistuu tarpeeksi äidinkieleltään saamenkielisiä opiskelijoita. Kiintiöjärjestelmä on myös yksi keino tämän toteuttamiseksi. Kiintiöjärjestelmä saamenkielisille hakijoille on käytössä myös esimerkiksi Oulun yliopistolla ja laajemmin Norjassa. On muistettava, että Lapin yliopisto on suurelle osalle saamenkielisistä läheisin yliopisto kotiseutuaan.
Suurin osa saamelaisalueella asuvista saamelaisnuorista käy peruskoulunsa saameksi. Opetuskielen vaihtumisella toiselle asteelle voi olla merkittäviä vaikutuksia oppilaiden koulumenestykseen. Tämän merkitys korostuu nyt, kun korkeakoulujen opiskelijavalintaa on uudistettu painottamaan ylioppilaskirjoitusten arvosanoja.
“Kiintiöpaikat voidaan nähdä tapana kompensoida pakkosuomalaistamisen aiheuttamia vahinkoja, kuten kielen ja kulttuurin menetystä. Kaikki Suomessa puhutut saamenkielet ovat uhanalaisia. Inarinsaamen puhujia on 300-400 ja koltansaamen puhujia noin 300. Kielten uhanalaisuus tuo niiden säilyttämiselle erityisen velvollisuuden”, hallituksen jäsen Sera Heikkilä muistuttaa.
Lisää aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11166251
Lisätietoja:
Anna Lemström
Puheenjohtaja
puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi
045-6397273