Korkeakoulujen autonomia sekä opiskelijoiden mahdollisuus sivistykseen, suunnan etsimiseen ja vaihtamiseen ovat Suomalaisen korkeakoulutuksen arvokkaita perustuksia. Valitettavasti tekeillä oleva uusi korkeakoulujen rahoitusmalli, jota valmistellaan osana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö 2030 -toimeenpanoa, ei tue näitä. Päinvastoin se tiukentaa niin valtion ohjausta korkeakouluista kuin ohjaa kohti putkitutkintoja.
Vaikka korkeakouluilla on muodollinen autonomia, ne tekevät käytännössä sitä mikä takaa niiden rahoituksen. Mitä yksityiskohtaisempi ja ohjaavampi valtion rahoitusmalli on, sitä kapeammaksi jää korkeakoulujen autonomian alue. Ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi jättää yksityiskohtaisuudessaan ja tulosohjauksessaan korkeakouluille aiempaa vähemmän liikkumatilaa sekä voimistaa valtion ohjausta.
Varsinkin koulutuksen osalta uuden mallin kriteerit osoittavat vahvasti haluttua suuntaa. Jatkossa korkeakoulut saisivat rahoitusta entistä enemmän suoritettujen tutkintojen perusteella. Sillä kuinka laajoja nämä tutkinnot ovat, ei ole väliä. Malli ohjaa kohti nopeasti suoritettuja putkitutkintoja eikä aiemmasta poiketen ota ollenkaan huomioon suoritettuja opintopisteitä. Jos haluaisimme tukea laaja-alaista sivistystä, opiskelijoiden yhteiskunnallisia pyrintöjä tai mahdollistaa työkokemuksen kartoittaminen jo opiskeluaikana, tulisi suunnan olla toinen.
Joulukuussa päättyneen lausuntokierroksen viesti on onneksi monilta osin tyrmäävä.
Kritiikkiä kohdistui toisten tutkintojen puolitettuun “hintaan”, joka ohjaa korkeakouluja vaikeuttamaan uusien tutkintojen suorittamista. Toisten tutkintojen suorittamisen vaikeuttaminen on korkeakoulupolitiikkaan hiipinyt pohjavire, joka on ollut aiemmin nähtävissä jo esityksissä rajata opintotuki niistä pois ja jopa ehdotuksissa murtaa maksuttoman koulutuksen periaate niiden kohdalla.
Samoin kritiikkiä malli sai sitä kuinka se uhkaa vähentää opiskelijoiden kansainvälistymistä. Tähän asti rahoitusmalli on kannustanut kansainväliseen vaihtoon. Nyt vaihtoon lähteminen vain pidentäisi opiskelijoiden valmistumista ja vähentäisi korkeakoululle tulevaa rahoitusta.
Tutkimuksen osalta mallista puuttuvat mekanismit, jotka edistäisivät pitkäjänteistä perustutkimusta.
Mikäli lausuntokierroksen viestiä kuunnellaan rahoitusmalli saataisiin vastaamaan paremmin niin tieteen kuin opiskelijoiden etua.
Yhä monimutkaistuvassa maailmassa me tarvitsemme laaja-alaista osaamista ja korkeakouluja, jotka pystyvät päättämään suunnastaan autonomisesti. Nyt lausuntokierroksella ollut rahoitusmalli vie päinvastaiseen suuntaan. Siihen sisältyvä jatkuvan oppimisen tukeminen ei riitä korjausliikkeeksi.
Lauri Linna
Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja 2019
+358 400 403 506