Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Päivää, joka on verhottu ruusuihin, suklaaseen ja pinkkeihin sydämiin. Kaupallistumisen huomaamistakin tärkeämpää on kuitenkin miettiä, mistä tässä päivässä on tosiasiallisesti kyse, nimittäin tasa-arvosta. Vaikka Suomea pidetään usein tasa-arvon kärkimaana, on meillä yhä paljon tehtävää. Nainen saa nimittäin edelleen nähdä huomattavan määrän vaivaa pystyäkseen toimimaan vaikuttavasti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vaikuttamistyön kompastuskivet eivät ole naisten halusta, älystä tai motivaatiosta kiinni. Kyse on yhteiskunnassa vallitsevista tavoista ja käsityksistä, jotka vastoin todellisuutta esittävät, että sukupuoli vaikuttaisi kykyyn johtaa ja tehdä päätöksiä. Nämä tavat ja käsitykset näkyvät sanoissa ja teoissa, joita vaikuttamaan pyrkivät naiset kohtaavat niin debateissa, nettikeskusteluissa kuin kadullakin.
Naisten ollessa vaikuttajina yhteiskunnassa ja yhteisöissään eteen tulee toistuvasti epäasiallista kohtelua. Keskusteluun liittymättömiä seikkoja, kuten ulkonäkö, nostetaan julkisesti ruodittaviksi. Mediaa kiinnostaa enemmän se, millaiset vaatteet naisvaikuttajalla on yllään, kuin se, mitä hän on tehnyt tai sanonut. Ulkonäöstä tehdään myös uskottavuuskysymys. Pelkkä naiseuskin tosin riittää monesti uskottavuuden koetteluun – harmittavan usein kuulee naiskollegoilta, kuinka heitä vähätellään ja tytötellään, kyseenalaistaen heidän pätevyytensä toimia tehtävissään ja tehdä vaikutustyötä. Tämän takia halusimmekin tuoda esiin muutamia esimerkkejä epätoivottavista kommenteista sekä nostaa esille vaihtoehtoisia, huomattavasti asiallisempia tapoja puhua ja käyttäytyä.
Naisvaikuttajan viisi vinkkiä asiallisempaan arkeen:
1. ”Kuuleppas tyttö…”
Ei, minä en ole tyttö, ja vaikka olisinkin, sukupuoleni ei liity luultavasti aiheeseen mitenkään. Sen sijaan voitkin kutsua minua nimelläni. Lisäksi huomattakoon, että sukupuolen olettaminen esimerkiksi ulkonäön tai nimen perusteella ei ole suositeltavaa, sillä naisten lisäksi vaikuttamistyötä tekevät myös monet muunsukupuoliset.
2. ”Äänestän tuota, koska se on kuumin” tai ”joo, toi ehdokas on 3 / 5, en panis niin en äänestä”
Ei, ei ja vielä kerran ei. Minun ulkonäköni ei liity siihen, kuinka pätevä olen. Pinnallisen arvioinnin sijaan voisit tutustua ajatuksiini ja päättää sen jälkeen mitä mieltä olet minusta vaikuttajana. Lisäksi edunvalvonta ja päätöksenteko ovat hyvin kaukana seuraelämästä, joten kannattaa harkita eri kriteerien käyttöä vaaliuurnalla ja tinderin peluussa.
3. ”Miksi olet noin ilkeä ämmä?” tai ”onko sulla PMS?”
Se, että kerron mielipiteeni, ei tee minusta ilkeää saatika ämmää. Hormonaalisen toiminnan sijaan turhautuneisuutta aiheuttaa muun muassa puheenvuorojen saamisen vaikeus. Niitä on siis vaadittava varsin voimakkaastikin. Valitettavasti naisena äänensä saaminen kuuluviin vaatii puheenvuoron lisäksi usein tiukkaakin kannanottoa, sillä asialliset ja tärkeät pointit saatetaan sivuuttaa keskusteluissa hyvinkin helposti. Ei siis ole ihmekään, jos tilaisuuden ilmetessä tulee pidettyä kipakoita puheenvuoroja, onhan se keino taata viestin meneminen napakasti perille. Luovu siis asiattomista kysymyksistä ja pidä huoli, että puheenvuoroja pääsevät käyttämään kaikki halukkaat.
4. ”Ei teistä tuu hyviä johtajia ja päättäjiä kun aattelette vaan tunteella.”
Tunteet kuten empatiakyky muodostavat keskeisen osan hyvää päätöksentekoa ja johtamista, sillä ne kuuluvat ihmisyyteen. Anna siis tunnetaidoille se arvostus, joka niille kuuluu. Naiset ovat yhtä lailla tunteellisia päätöksentekijöitä kuin miehetkin, jotka ovat historian saatossa aloittaneet ryöstöretkiä ja sotia niin vihan kuin ylpeydenkin vuoksi. Tunteet eivät myöskään sulje pois sitä, että meillä naisilla on faktatietoon pohjautuvaa osaamista ja kyky rationaaliseen ajatteluun siinä missä muillakin.
5. ”Sultahan voidaan tiedustella naisnäkökulmaa näihin asioihin”
Näkökulmani eivät ole sidottuja yksinomaan sukupuoleeni. Yhtä hyvin näkemystäni voi tiedustella vaikkapa opiskelijuuden tai muun, usein huomattavasti relevantimman ominaisuuden perusteella. Muista myös, että naisetkin ovat yksilöitä, eivätkä näin ollen edusta yksiselitteisesti koko sukupuoltaan.
Meillä naisilla on osaamista ja halua vaikuttaa. Olemme päteviä johtamaan, mutta lopen kyllästyneitä taistelemaan päivittäin asemastamme ja puheenvuoroistamme. Näin naistenpäivänä jokaisen olisikin hyvä pysähtyä miettimään omia ja ympärillään vallitsevia käyttäytymis- ja ajatusmalleja. Jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet tulla kuulluksi ja saada osaamisensa tunnustetuksi. Muista siis antaa tilaa ja toimia kunnioittavasti vuoden jokaisena päivänä.
Kirjoittajina toimivat Vasemmisto-opiskelijoiden hallituksen jäsen Ira Vainikainen sekä varapuheenjohtaja Mari Ikonen.