Vasopin puheenjohtaja Milla Jurvan ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anderssonin mielipidekirjoitus päivän Helsingin Sanomissa:
Kehysriihestä jäi luu opiskelijan käteen
Päministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kehysriihessä vasemmistopuolueet joutuivat myöntymään arvonlisäveron korotukseen, vaikka sekä vasemmistoliitto että SDP vastustivat korotusta äänekkäästi eduskuntavaalien alla. Vasemmistopuolueet ovat perustelleet arvonlisäveron nostoa sillä, että muut kehysriihessä sovitut ratkaisut kompensoivat korotuksen pienituloisille aiheuttaman elinkustannusten nousun.
Pienituloisten palkansaajien kohdalla työtulo- ja perusvähennyksen rajan noston sanotaan kompensoivan kasvavat elinkustannukset. Perusturvan varassa elävien tukien indekseihin ei koskettu, eli indeksiin sidotut perusturvaetuudet nousevat elinkustannusten mukana. Näin pyritään estämään tuloerojen kasvua ja yhteiskunnan eriarvoistumista entisestään.
Näissä perusteluissa kuitenkin unohdetaan se melkein 300 000 ihmisen ryhmä, joka kuuluu Suomen pienituloisimpiin. Opiskelijoille arvonlisäveron nostoa ei kompensoida millään tavalla: opintotukea ei ole edelleenkään sidottu indeksiin, ja siksi tuen suhteellinen arvo laskee jatkuvasti.
Opintotuoen indeksiin sitominen on kyllä luvattu toteuttaa vuonna 2014, mistä kiitos kuuluu eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen aikana kampanjoineelle opiskelijaliikkeelle. Indeksiin sitominen olisi kuitenkin pitänyt tapahtua jo ajat sitten – viimeistään nyt, kun arvonlisäveroa korotetaan.
Kehysriihessä linjattiin myös, että vuonna 2014 opintotukeen toteutetaan kustannusneutraali täysipäiväiseen opsikeluun kannustava uudistus. Hallituksen sanamuodoista päätellen lisärahaa esimerkiksi tuen tasokorotuksen muodossa ei siis ole luvassa.
Opiskelijoiden tutkimussäätiön 30.3. julkaiseman tutkimuksen mukaan joka toinen opiskelija kokee olevansa köyhä. Tutkimuksen mukaan huono toimeentulo vaikuttaa opiskelijan elämään sosiaalisella, psyykkisellä ja materiaalisella tasolla. Silti opiskelijaköyhyyteen suhtaudutaan ylenkatsovasti.
Opintotuki on ilman lainaosuutta enimmilläänkin alle 500 euroa kuussa. Tällä summalla pitäisi asumismenojen ja laskujenmaksun jälkeen vielä syödä, mutta kaikilla kyseinen summa ei kata edes vuokraa.
Jos opiskelijakoyhyyteen todella haluttaisiin puuttua, sosiaaliturvaa tarkasteltaisiin kokonaisuutena ja opiskelijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa muihin perusturvalla eläviin nähden. Asteittainen siirtyminen monimutkaisesta tukijärjestelmästä perustuloon olisi keino parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Se mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun ilman pakkoa koulutusta vastaamattoman työn tekemiseen tai velaksi elämiseen.